Avaramman näkökulman myötä oppiminen

Lapsesta asti olen kaivannut jotakin tanssin elämänviisautta näkökulmani osaksi, ymmärrykseni olennaiseksi osatekijäksi. Vuosi sitten kevättalvella opin, että hyväntuulisen toimeliaalla tuulella, kun on ystävällisen sosiaalinen pikkulintujen kanssa, syntyy liikkumistapa, joka on se "tanssi", tanssin alkumuotoko, jota olen aina etsinyt. Sen jälkeen en ole enää ollut niin kiinnostunut tanssista, mutta olen oppinut tanssista paljon enemmän kuin koskaan ennen. En mitään kokonaista tanssia vaan muutamia näkemyksenpalasia, jotka vaikuttavat alulta parempaan taitoon, sellaiseen kuinb aiemmin arvioin ammattitanssijoilla olevan. Nyt erona vanhaan tuntuu olevan, että tanssiharrastus nivoutuu yhteen muun liikunallisuudesta oppimisen kanssa. En ole käynyt tanssitunneilla vaan opetellut näkemyksenpalasia, joista voisi aueta tansiitaito ajan myötä. Koululiikunta oli aivan vääränlaista: suorakulmaisia muotoja ja muita kokonaan keinotekoisia hahmotustapoja kuin konetta liikuttaisi eikä elollista olentoa tunteineen ja tuntemuksineen. Siinä vieraantui oikeasta liikkumistavasta ja oikeasta tavasta oppia liikkumaan. Nyt olen yrittänyt oppia oikealle tuntemusten ja positiivisten tunteiden ohjaamalle tielle takaisin ja se on ollut valtavan antoisaa ja liikunnallisia lahjoja kasvattavaa. Esim. punnerruksen sijasta olen kävellyt neljällä tassulla eripituisia askeleita ja eri hengessä, ollut mahdollisimman muotoa muuttavainen ja apinamaisen hyä liikkumaan sikäli kuin olen osannut. Näin vääränlainen muototaju aukeaa luontevaksi liikkumisen luonnollisten mahdollisuuksien ja luontevien reittien sanelemaksi uudeksi laajemmaksi tavattoman antoisaksi liikkumistavaksi, jossa joka askel on erilainen ja kaikessa tavaoitellaan hyvää elämänviisaudesta syntyvää tyyliä ja onnellista oloa. Liikkeistä on tullut kauniita, luonnollisia ja alati vaihtelevia kuin luonto ikään. Jotakin, mitä etsin tanssista, olen näin löytänyt, ja se jokin saa tanssista oppimiseen paljon puhtia, tekee kaiken paljon helpommaksi ja tenhoavammaksi.

Oma harjoitus

En ole aikoihin liikkunut muuta kuin käyttänyt koiriani kävelyllä ja liikkumisenhalu on alkanut olla jatkuva haaveilun kohde. Tänään sitten liikuin huvikseni jotakin, mitä mieleen pälkähti, vähän niin ja vähän noin ja hämmästyksekseni siitä tuli vaihtelevainen tanssi. Tanssiliikkeet olivat vielä aihioita mutta sellaisia, joista kokemuksesta tiedän oppivani. Huvikseni tulin kokeilleeksi mielentilan mukaista liikettä, kaunista ja hienotunteista. Mielentila näytti kääntyvän tanssiksi siksi, että olen niin monesti mielessäni muodostanut kuvaa siitä, miten tanssia, ja nyt vain liikuin nuo rakennuspiirustukset oppainani. Vähän sitä, vähän tätä, jotta oppisin kerralla monta asiaa eikä vain yhdenlaiset liikkeet.

Olen usean kerran aiemminkin kokeillut jotain tuonsuuntaista, mutta päätynyt jotenkin jäykempään tulokseen. Nyt oli mielentila tuohon sopivampi. Katsoin eilen Suomen suroviisukarsinnan ja olin ihan pihalla, että miten tuollaisia kappaleita. Niin sitten tänään mietin, että kun en kerran ymmärrä maailmasta mitään, niin istun vain kotona ja jumppaan vaikka itsekseni. Jäivät kaikki hienoudet ja koko maailmankuva pois ja niin kai keskittymiseni oli tänään jokseenkin täydellistä verrattuna tavalliseen päivään. Ilmeisesti etenkin koulutettu maailmankuva, koulutuksen mukainen ajattelutapa sovellettuna muuhun ja uutisista yms. tuttu tärkeyttään liian kireä meininki pilaavat liikkeet, joiden pitäisi nousta luonnollisesta eheästä tunnelmasta, jossa on keskitytty vain liikkumiseen, tunnelmalliseen mielentilaan, jota haluaa tanssin kuvastavan, ja liikkeiden oppimiseen sekä hienotunteiseen sosiaalisuuteen.

Ymmärryksen piirin mitta

"liikkeissä meillä on vaistomainen tilannetajumme ja niinpä niiden variaatiomahdollisuudet ovat ymmärryksen piirin mitta."

Ikä ja tanssitaito

Kun ihan nuori lapsi liikkuu, se on sekoitus luonnollista hahmotustapaa ja yksinkertaisia palikkamallisia järjen ohjeita, jotka kouluiässä koulun ajattelutapojen vaikutuksesta muuttuvat vielä typerämmiksi epäliikunnallisemmiksi. Koululiikunnasta muista, että kädet piti punnertaessa pitää 90 asteen kulmassa: minne muualle kuin tietokoneiden rakentamiseen sopii tuollainen ohje, jolla ei ole mitään tekemistä sen kanssa, mikä on itselle hyvä liikkumistapa ja ylipäätään viisas hahmotustapa liikkuessa?! Tanssitunnilla opetetaan liikkeitä, mutta kokemattomalle ne jäävät matkimisen tasolle kuin näyttelemisen yrittämiseksi. Elämänkokemuksen lisääntyessä muistaa elämänkokemuksestaan tunnelmallisia hetkiä, jolloin on liikkunut jotensakin samaan tapaan, ja niin muoto saa hengen. Enää ei opetellakaan matkittuja kuvioliikkeitä vaan jotakin kivojen hienojen meininkien kirjoa, joka tuo mukanaan luonnostaan hyvän kauniin ja komean liikkumistavan. Elämänkokemuksen vielä lisääntyessä tunnistaa liikeistään ja mielentiloistaan tunnelmalliset tenhoavat elementit ja hetket, jotka ovat erityisen tenhoavaa vahvasti kokemuksellista elämistä, antoisimmat liikkumiskokemukset, ja tunnistaa niiden yhteyden tanssiin, miten tanssi on sellaisista hetkistä syntyisin ja saa niistä kauneutensa ja tenhoavuutensa. On syntynyt ihmisen oman elämän tanssi, yhtä vaihtelevainen kuin elämän koko kirjo sosiaalisine kohtaamisineen ja erilaisine enimmäkseen fyysisine tekemisineen, jonkinlainen tanssin alkumuoto kai ja sen kiehtovuuden lähde, myös urheilullisten lahjojen ja liikunnan miellyttävyyden lähde.

Kolme ohjetta tanssitaidon oppimiseen

mä tanssina1. Elä
Ole hyväntuulisen toimeliaalla tuulella ollessasi sosiaalinen pikkulintujen kanssa, niin opit liikkumistavan, joks tekee elämästä tanssia. Varo, ettet peitä tätä näkemystä itseltäsi tekemällä ajatuksillesi, olemuksellesi tai kokemuksillesi reunoja, aikataulutusta yms. keinotekoista lisäohjenuoraa.

2. Liikkumistapaohje blogistani happinesstipsblog.blogspot.fi
"PLEASE TRY THIS!!:
 Do not make plans about how to move butdecide each second and each fraction of a second anew what right now feels like the best idea about where to move, how to move, in which style, in which attitude, in which mood, with how much eager interest and quickness resulting from that or relaxed awareness or emotionally motivated force,... So you change all the time, your plans change and you learn to pick each fraction of a second just the things that you like best right then to be your goalsetting right then in practise in your movements. So you feel happy and fullfilled. Be wary of boredom and habits."

3. Uppoa kokemukseen, tenhoudu kokemuksesta ja anna sen kuvastua liikekielessäsi kuten tunteet kuvastuvat järjen ohjailematta!

Tanssi ja elämänfilosofia

Tanssia opetellessa ei ole väliä vain sillä, minkä liikkeen teet, vaan kannattaa kuulostella, miten se tänään sujuu: miten mielentilani kuvastuu liikkeissäni. Näistä havainnoista kertyy elekielen ymmärrys, joka on kiva sinällään ja oiva apu tanssiharrastukselle. Näin huomaa, että elämisentavalta viisas on myös kaunis ja taitava.

Tanssi-ilmaisun oppimisesta

Ensinnäkin tarvitset mielikuvan tunteista, mielenvireestä jne., jonka haluat tanssien ilmaista. Ehkä helpompaaa kuin musiikin tuoman tunteen ilmaisu, on välillä kokeilla myös oman tavanomaisen tunteen ilmaisemista luonnollisella elekielellä. Eli tarvitset siis kaksi taitoa: 1) vahvan mielikuvan tunteesta, sosiaalisuudesta, mielentilasta tms., jota ilmaista, ja taidon hapuillen etsiä oikeanlaisia liikkeitä tuon tunnetilan tms. ilmaisemiseksi. 2) Lisäksi tarvitset taidon tanssia noiden tunne- ja liikemielikuviesi mukaan: Jos elämässäni on tällainen meininki niin liikun näin! Jos ensin löydät karkeasti oikeat liikkeet, kehittyy "korvasi" harjaannuksen myötä. Joka kerran on mielentilasi erilainen, niinpä liikkeidenkin kuuluu olla edes hiukan erityyppiset joka kerran! Miten mielentilasi erot näin kuvastuvat liikkeiden eroina, opettaa paljon.

Jos vaikka pidätkin juuri tanssia oikeana alana itsellesi, niin harrasta myös musiikkia, silää minkä tsempaamisesta laulamisessa, soittamisessa ja sävelmän pätkien kehittelyssä opit, voit soveltaa suoraan siihen, miten tanssit tanssikuviot saaden niihin hengen ja tyyliä, ja miten mielentilasi ilmaiset tanssin keinoin.

Kuulostele tuntemuksiasi: tällainen kiehtova tunne näin, tuollainen viehtymys noin. Annan tunteiden viedä mukanaan. Ilmaise tuo kiehtoutuminen liikkeen keinoin ja ilmaise tunteet tuon kiehtoutumisen silmin nähtyinä, niin saat kuulostelevan liikkeen, joka on tanssin tapaan kaunis. Olisikohan tuo nyt vihdoin sitä tanssi-ilmaisua? :)

Herkistyminen tunnelmille, vaikutelmille, aistimuksille, mielentiloille, kokemuksille, tunteille, sosiaaliselle informaatiolle, jne., jota esim. vesivärimaalausta harrastaessa oppii, tuo tanssiin sovellettuna tajun siitä, miten tanssin keinoin ilmaista itseään.

Motivoituneesta yrittämisestä

Jos on tunnetasolla motivoitunut yrittämään tosissaan, pitäisi yrittää kokemuksellisesti eikä etäisen älyllisesti. Jos olet motivoitunut panostamaan oppimiseen myös elämäntapasi osalta, satsaa terveisiin ikiaikaisiin elämäntapoihin villieläinten tenhoavaan tapaan, joka elämänalueella parhaaksi ymmärtämääsi ideaaliratkaisuun.
Jos otat muista mallia, ajattele, mitä itse ideaalina pitämääsi heidän taitonsa jne. tuo mieleesi, ja ota suoraan mallia omista ideaaleistasi ja haaveistasi sen sijaan että matkisit, sillä motivaatiosi ja siten kaikkien tekemistesi idea on suuntautunut suoraan haaveitasi kohden!

Oman näkemyksen varassa!

Olen lapsesta asti ihaillut tanssia suuresti ja kopioinut tarkkaan joka liikkeen, jonka olen tanssikurssilla oppinut. Jotenkin en vain ole oppinut tanssimaan niin kuin olisin halunnut ja olen ihmetellyt, että miksi. Viime viikolla tulin katsoneeksi netistä jotakin lyhyttä balettivideota ja tuumin, että voi kamala, kuinka rumaa ja hengetöntä, en taida haluta oppia balettia ollenkaan. Karistin mielestäni haaveen oppia mm. balettia joskus vielä ja ajattelin, että kaikkia muita tanssin lajeja vain. Melkein heti kaikuna mieleeni tuli, että oma näkemykseni siitä, millaista baletin tulisi olla, oli jotakin aivan muuta: tällainen mielentila, tällainen tapa tehdä liikkeet, tuollaista näkemystä tukena mm. jne. Jäin miettimään tanssi-ilmaisua puhtaalta pöydältä ja huomasin, että maalauskurssilla oppimastani vaikutelmiin uppoamisesta löytyi aiemmin puuttunut palanen siitä, miten joku muu tanssi balettia ja muitakin tansseja. Sitten jäin miettimään, että tältä pohjalta haluaisin ehkä sittenkin kokeilla balettiakin, omana versionani vain. Mutta heti niin ajateltuani upposin johonkin balettimaisten käytäntöjen viidakkoon eikä omasta näkemyksestäni ollut jäljellä tipan vertaa. Eli niin hienoja kuin esikuvat ovatkin, niin taitaa niistä kumminkin olla enemmän haittaa kuin hyötyä! Itselle sopiva tanssin laji olisi varmaan jokin oma versio, uusi yhdistelmä itseä kiehtovista elementyeistä eri tanssilajeissa ja omasta näkemyksestä jostakin tanssin tapaisesta, mitä ei kuitenkaan tanssikurssilla useimmiten opi.

Hengen löytämisestä ulkoiseen muotoon

Tanssia harrastaessa oppii askelkuvioita ja liikkeitä sekä musiikin kappaleita ja tyyliseikkoja, jotka ovat kyllä ihan motivoituja noudattaa, mutta ulkoista muotoa vain, ja olisi kiva löytää itsestää jotakin yhtä kaunista, tunteikasta, ideaalista ja luontevan soljuvaa kuin tanssihaavekuvissaan tai eläinten liikkeissä. Tässä eräs keino, jolla löytää muotoon henki:

Ensin tarvitset mielikuvan liikkeistä ym., joihin aiot hengen puhaltaa, ja jonkinlaisen alkeisosaamisen niistä. Sitten sinun on heitettävä nooden noudattaminen syrjään ja ihan vain lähdettävä lomalle, rentouduttava eläväiseen tunnelmalliseen monimuotiseen tapaan niin kuin silloin, kun heität työn, otat takin ja olet lähdössä täistäsi lomalle: sysäät vaatimukset ja rutiinit syrjään ja aukeat miettimään, mitä kaikkea voisitkaan tehdä: "Tekisinkö tätä vai tuota? Ja se olisi kiva, ja tuo!..." Silloin kapasiteettisi aukeaa rentoutumisen (luontoretki luonnon kauneude3sta nauttien avaa kapasiteetin ja tekee näkökulmasta elämään tunteikkaamman; vaihtelevainen miellyttävä liikunta avaa liikkeet ja sitä kautta mielen monimuotoiseksi ja tyytyväisekai) myötä monin verroin tavallista urautuneisuutta suuremmaksi, avaramielisemmäksi. Silloin voit toivomiesi tekemisten joukosta löytää myös halun tanssia: tanssia sitä sun tätä, näitä tyylejä ja noita, näin ja noin ja niin, liikkumisen riemusta, tunteiden ilmaisemisen nautittavuudesta, tunteikkaan elämänviisauden ja elekielisen sosiaalisen kommunikaation ja yhteiselon arvostuksesta, halusta vaalia niitä puolia elämässään, jotaka vaikuttavat hyväätekeviltä ja omaan luonteeseen miellyttvävbästyi sopivilta. Silloin löydät itsestäsi luonnollisen hengen ja kauniit liikkeet myös niihin tansseihin, joita juuri nyt haluat tanssia: eloisasti, itsestäsi tanssillisuuden löytäen.

Näin saat hengen mihin tahansa muuhunkin, mihin olet motivoitunut elämässäsi itseisarvona...

Tyylin näyttävyydestä

K uinka saada näyttävä tyyli:
Itseäsi koskettavat asiat ovat koskettavuuden osalta kauniita katsella. Valitse siis teemaksesi jotakin elämän kiehtovuudesta ja etenkin siitä tunneviisaudesta, joka tekee elämästä elämisen arvoista.
Tiputa pois arjen totunnaisuudet ja harmaus ja sen sijaan seuraa omaa elämänviisauttasi täydesti, niin saat näyttävän tyylin. Oma tajusi hyvistä tekemisentavoista on paras oppaasi, etenkin, jos seuraat ideaalejasi täydesti etkä arjen tasalle jääden.
Näin voit lainkaan näyttelemättä olla tyyliltäsi vakuuttava ja kaunis.

Näkökulman tärkeydestä

Olen aina halunnut oppia tanssimaan, ihan jo pikkulapsesta. Olen käynyt tanssikursseilla ja vaikka olen oppinut askelkuvioita ja liikkeitä, en ole kokenut löytäneeni sitä tanssitaitoa, jota olen ollut etsimässä. Kunnes sitten otin mallia pikkulinnuista ja sain langan päästä kiinni.
Olen aina lähtenyt liikkumisen ja hauskanpidon riemusta ja osin tunneilmaisusta ja sosiaalisesta kommunikaatiosta, mikä kai on ihan oikein. Mutta oikeita liikkeitä etsiessäni on huomioni ollut ohjeissa eikä spontaanina mielentilan ilmaisuna syntyvässä paljon paljon monimutkaisemmassa ja monisyisemmässä liikkeessä niin kuin kuuluisi tanssin oppimisessa ja tanssissa olla. Valmis kaava tukahduttaa eläväisyyden ja itsensä ilmaisemisen. Spontaanista mieltymyksestä liikkua luontonsa mukaan syntyy kaunis tanssijan mieltä tyydyttävä oikeaanosuva liike.

Mustalaistanssi

Muutamia huomioita mustalaistanssista, jota olen nähnyt videolta, ovat kai joidenkin mustalaiselämää kuvaavien elokuvien pätkiä:
Tanssija uppoutuu johonkin hienoon tunnevireeseen ja käyttää sitä kuvaavaa sosiaalista elekieltä jättäen pois totunnaiset arkiset roolit, elekielinormit ja muut tunnevireet kuin se, jonka haluaa ilmaista luonnollisen liikkeen kielellä.
Tanssija kiinnittää tanssikokemuksessaan ja tanssimielikuvissaan sekä etenkin koko elämänkokemuksensa piirissä ja elämänviisauden saralla huomita sellaiseen kuin "Tämäpä on vetävä mielentila! / tunnelmallinen tekemisentapa! / näyttävä korostus! / elämänviisaudessaan tenhoava näkökulma! / tunteita koskettava teko!" ja keräilee niitä taitonsa rakennusaineiksi.

Tanssitaidon kehittämisestä

Oma näkemys tanssirta näkyisi kehittyvän kun ei tee ihan vain kaavamaisesti vaan omia teitään niin kuin itsestä tuntuu oikealta. Siinä auttavat hauskanpidonhalu, mallin ottaminen eläimistä, luonnossa liikkuminen, urheilu omaan tahtiin niin kuin kiehtovalta tuntuu, omat haaveet tunteenomaisina mielikuvina, kommunikoinnin halu filosofisista kysymyksistä, kaavamaisuuksien vastustaminen, tunteidenmukaisuuden kannattaminen ja varmaan moni muukin elämän piiriä tenhoavammaksi tekevä asia.
Tanssimaan näkyy oppivan siten kuin minulla on koko ikäni ollut haaveena mutta mitä en ole muuten mistään oppinut, kun toimeliaalla hyväntuulisella tuulella ollessaan on mielessään sosiaalinen pikkulintujen kanssa: syntyy tanssinäkemys, joka on juuri se, jota olen aina hakenut.

Elämän perusvirta

Jokainenhan rakastaa vain sitä, mikä oma luonto on, mikä on vääjäämätöntä ja samalla positiivista elämän perustaa, kaiken pohjaa ja perusvirtaa. Viime kädessä se on ikiaikainen luonto, susi ulvomassa kuuta, todellisuuden perusaines, se minkä varaan kaiki vielä nykyaikanakin on rakentunut, se mitä en voi välttää tunnistamasta omimmaksi itsekseni itsessäni ja mistä maailmassa en voi luopua sillä se on elinvereni. Me olemme rakenteemme puolesta yhä vielä osa Gaiaa eli Äiti Maata.

Terveen elämän tanssi vai sosiaalinen ohjelmointi

Ihminen, joka sitoutuu ihmissuhteisiinsa enemmän kuin mitä ne luonnostaan tarjoavat, joka sitoutuu oman vapautensa menettäen, ohjelmoituu ympäristönsä kaltaiseksi menettäen vapaat liikkeet, vapaan reaktiivisuuden, jolloin hänen elämästään tulee mikrotietokonemaista. Se taas joka ei sitoudu vaan toimii tilanteen mukaan luontonsa mukaan vastuuntuntoisesti vaan ei koneen kaltaisesti, tavoittaa aidon reaktiivisuudern ja vapaat tunteidenmukaiset liikket: elämän tanssin.

Luonnollista liikettä metsäpolulla

Ainoa oikea liikuntamuoto ja ihana!

On metsääsä juokseminen. Se on se kaiken liikunnan alkumuoto, jota esi-isiemme esi-isät harrastivat aikana, jolloin ihmislaji kehittyi. Siitä pitäisi siis suurimman onnen ja tyydytyksen tulla.
Mutta metsässä ei saa juosta kuin asfsalttitiellä, monotonisesti kuin kone. Metsä on aistinautinnon runsaudessa ja pikku yksityiskohtien vaihtelevuudessa loputtoman rikkauden ja onnen lähde. Siihen ei siis vboi soveltaa sitä, mitä yksitoikkoiserssa kaupunkimaisemassa liikkuessa oppii, vaan on opeteltava kokonaan uusi taidon laji.
Helpoiten oppiminen käy, kun aloittaa aivan hitaasti, hitain askelten kävellen metsäpolulla, niin että ehtii reagoida täydesti jokaisen askeleen nousuihin ja laskuihin, jokaiseen pienee epätasaisuuteen, nousta kannolle, vajoa upottavalla mättäällä, kiivetä taiten kaatuneiden puunrunkojen yli,... Alati liikunnan vaihtelevuudesta, sen uutuudenviehätyksen tuomasta nautinnosta ja metsän kauneudesta nauttien. Ajan myötyä kokemiskyky kasvaa, kulku helpottuu ja nautinto moninkertaistuu, kuntokin kasvaa...
Kokeilepa, vaan älä heti lannistu! ENSIMMÄISILLÄ KERROILLA RIITTÄÄ METRI MAASTOSSA... J aharjoitella voi kaiken ikää!

Kun jo ajateltu on, niin jää tanssi

Tanssi on olemisen perusvirta kaikilla

Jos ihmisen jakaa kahteen osaan ajatteluun ja muuhun, on tuo muu jotain sellaista kuin mielentila ja sen käytännön ilmaus, siis jotain tanssin sukua. Sama tulos syntyy, jos ajattelu sujuu ylen määrin helposti: silloin se on kokonaisuutta rasittavan valtavan projektin sijasta vain yksi teko muiden joukossa ja sen vaikutus olennaisesti sama kuin ympäröivän maiseman tiedostamisen vaikutus sillä ajattelun tehtävänä on maailmankuvan ja tilannekuvan luominen. On luultavaa, että alkuihminen on ollut kovin fiksu, että nykyihminen on vain luomiensa keinotekoisuuksien sumentama järjeltään. Sillpin jokaisen ihmisen syvin olemus ja timintatapa on aina tanssi – koulumaisuudet olemuksessa vain hämäävät silmän kuin tanssia ei olisikaan tai kuin se pitäisi keinotekoisesti luoda sen sijaan että se olisi alati läsnä oleva olemisen perusvirta.
Ajattelun opit helposti, jos otat kätesi eteesi kuin pitelisit niissä esinettä nähdäksesi sen rakenteen. Silloin syntyvä rakennekatse maisemahahmotukseen sovellettuna on yleensä erinomaista objektiivista ajattelua – sellaista vaivatonta, jonka ei pitäisi viedä tanssia pois eämästä, sillä kouumaisuuksien kopioiminen ja armeijamaisuuksien kopioiminen ovat ne tekijät, jotaka vievät tanssillisuuden pois eikä ajattelu sinällään ajattelu on elämän tanssin osa siinä missä muukin.

Olisikohan tuohon vielä lisättävä:
Älä sanallista!
Älä ole teennäinen, sillä tanssi on ihmisen aidon puolen ilmentymismuoto.
Älä ole muodollinen, koska muodollisuus on jäykkä kaava, joka korvaa elämän monimuotoisen rikauden – elämän tanssin

Tanssin alkumuoto on elämän ydin yhä vieläkin

Tanssi on mun mielestä elämän keskeisin asia tai jotakin sinne päin, jonkinlainen ydin, jonka ympärillä kaikki elämässä pyörii. Elää, kokea, liikkua, ilmaista, tuntea, reagoida, havaita, ymmärtää, tehdä, tavoitella jotakin... Kaikki tuo on fyysistä, jonkinlaista elämän, olemassaolon tanssia, jossa ei ole mitään kaavoja vaan joka on olemisen tarkkaa ilmaisua, sen tarkka vääjäämätön vastine liikekielellä. Jotenkin kaikki punoutuu yhteen juuri kropan kautta, mielentilan ja intentioiden keholliseen puoleen sidoksissa. En miellä, että siitä erillistä olemassaoloa olisi, on vain tanssi ja muu on kukkuluuruuta. Mutta tietenkin on niin, että jos on jokin toisenlainen
tanssikäsitys, niin sittenhän se ei pidä paikkaansa.