Käytä vain taitavimpia taitomalleinasi

Lainaus Haaveammattiin-blogistani http://nopeaoppisuus.blogspot.fi
"
Miksei energisyytesi sitten näytä kuvastelevan harrastuneisuuttasi ja sitä, miten paljon nautit kunkinlaisesta tekemisestäsi? Voit olla sosiaalistunut eri ihmisten (ja eläinten) seuraan eri asioissa. Ikävälle alalle sinut kentyies saa vain sen innokkain kannattaja, mistä saat innokasta energistä tyyliä sillä alalla, kun taas mukavalle alalle suostut seurassa kuin seurassa ja oikein hyvin, jos tuttu vain on sitenkin harrastunut, joten mukavalta alalta tuppaat saamaan vaikutteita plääh en mä viitsi -tyylistä. Tarttis varmaan diggailla mukavien alojen supertähtiä vakituisesti (Pane merkille mikä on sinua pariehdokkaina kiinnostavien mukavien alojen harrastajien todellinen nykyinen taso käytännössä, sillä siitä saat paljon vaikutetta. Vertaa sitä ikävän alan supertähtien tasoon, josta myös saat vaikutetta ja joka tasoero johtaa sinut ammatiksesi ikäville aloille.) ja ikävillä aloilla pyrkiä arjen realismiin siinä, mitä se työ todellisuudessa on tavallisen hepun kohdalla, jollei ole edes siten harrastunut tai ei ainakaan niin paljoa.
Sama juttu toisten kohdalla maalaa nämä sinun asenteellasi, tekemisentavallasi ja puhdilla oleviksi - samaan aikaan, kun sosiaalinen samanlaistaminen tekee sinut heidän asenteellaan olevaksi ja heidän tavallaan harrastuneeksi, jolloin et saa oikeuksia haavealoillesi mutta joudut heidän mielitekemisiinsä, ja sama käy heille sinun tekemistesi suuntaan. Ilmeisesti ei siis kannata samanlaistaa sellaiseen seuraan päin, jonka vaikutus ei käytännössä vie sinua haavealoillesi pysyvän harrastuksen ja työn merkeissä, ei siis esim. ihmisiin, jotka ääneen lausutuilla mielipiteillään tukevat jotakin muuta kuin mielialojasi, sillä ulkonäkö ja hetkellinen suuntautuminen voi tähän tapaan antaa väärän kuvan heidän harrastuneisuudestaan ja tekemisentapansa sopivuudesta eri aloille. Tarttee kiinnittää huomiota siihen, mitä muut lisäilevät näkökulmaasi - ja ovatko vain sosiaalisuuttaan ottaneet moisia selville sinun harrastuksistasi.
 Tässä tuo sana "supertähti" ei selitä tätä juttua muille vaan se, millaisesta taitotasosta otat mallia tuon alan ammattilaisten mittapuulla: Ö-luokasta ammattiin aikovien joukossa vai parhaasta ammattilaistasosta koko maailmassa: kumman tekemisentapojen ja arvojen myötä opit niistä seurauksena olevcan vastaavan taitotason! Sipertähden kuuluu olla taitomalli ja elämänasennemalli, kun taas puolisoehdokas on vain samanmielistä sosiaalista seuraa, muun ystävyyden ohessa yhdessä diggailette supertähtiä, joiden taidot teitä kiehtovat."

Näin opit laatimaan koreografioita tanssiin

Sellainen huomaavaisuus ja sosiaalisuus kuin puutarhakutsuilla ruokia pöytään kantaessa väkijoukon läpi leppoisasti on yhtä aikaa liikunnallinen ja tunteidenmukaisella tavalla reaktiivinen. Hetken huomiosta syntyy liike ja sen tapainen liiketyyppi: koreografian palanen, erilaisia eri hetkinä. Tuollainen mielentila auttaa luomaa luonnollisen liikkeen ja tunnevireen variaatioista liike"kaavoja" lyhyiksi koreografioiksi.

Mihin tanssitaidon oppiminen pysähtyy

Usein tuntuu tanssitaidon oppiminen junnaavan paikoillaan aika pitkälti, vaikka haaveissa olisi kovinkin hyvä tanssitaito ja itsellä motivaatiota yrittää tosissaan oppia tanssia. Usein oppii kurssilla askelia opettajan perässä ja sitten jos omin päin myöhemmin toistaa niitä, niin ne ovat irrallisia palasia, eivätkä yleisen taitotason korotus tuolle tasolle.
Luulen, että tanssin oppiminen ei pysähdy henkilökohtaisten edellytysten puutteeseen eikä kai harjoituksen vähäisyyteenkään vaan siihen, että samaistumisryhmä ja mallina toimivat edistyneemmät tanssijat eivät ole oikein valittuja. Usein samaistutaan saman verran harrastaneisiin samoilla kursseilla kävijöihin ja otetaan mallia pidempään harrastaneista. Mutta tanssin harrastajia on monenlaisia ja olisi tärkeää ottaa mallia juuri suunnilleen omantyylisistään, koska muuten korvaa toisen tanssimallin omalla tavallisella tyylillään jotenkin ajattelemattomasti, "koska se on miusta parempi" eikä niin, että olisi juuri nyt miettynyt, mikä tällä omalla tyylilläni tehden on paras oppi minulle nyt, paras taitotason, johon n'äillä minuuteilla yllän, ja miten saan tuon opin pysyväksi.
Tanssin harrastajat pitäisi mallin ottamisen ja samaistumisryhmän etsimisen tarkoituksessa jaotella summittain asteikolla kuiva vai rehevä tyyli. Tällä tarkoitan ihmisen oman ymmärryksen suosimaa tyyliä, jota hän käytännössä tavoittelee tekemisissään ja josta haluaa oppia taitoja, eikä muuta kenties jollain lailla osattua tai matkittua, jonka pohjalle ei kuitenkaan rakenna omia mietteitäänja taitojaan. Kuivat ja rehevät tekevät eri tyylillä. Heidän ymmärryksensä rehevyyden käyttömahdollisuuksista on eritasoinen. Rehevän ajatus on moniperspektyiivinen kokemuksellinen, kun taas kuivan vähän kuin tietokonetta ohejlmoivan tai vikuria hevosta ohjastavan. Rehevä lisää kokemukselisuutta ja saa siitä ymmärrykselleen vankan pohjan, kun taas kuiva tarvitsee jäyhää tyyliä ymmärryksensä tueksi ja karsii rehevyyttä pois. Siksi he ovat ikään kuin erikieliset siinä, millaista heidän taitonsa on. Mallia voi ottaa erityylisestä, mutta yleensä se ei pysy muistissa eikä siitä tule perustaa, jolle oman taitonsa ja ymmärryksensä rakentaa. Omantyyliset ovat kuin omankieliset: heiltä otettuun malliin voi omia tekojaan pohjata tarvitsematta tulkata ihan erilaiselle tyylille, tarvitsematta sanoa pyh ei noi taaskaan ymmärtäneet mitään olennaisuuksista pelkkää höttöä vaan tai pelkkää kireyttä vaan. Ei kumpikaan ole höttö tai kireä omalla tyylillään. KIreä etsii järkeä ja useimmiten hötöltä näyttävä osaa tunneviisauden varassa paremman taidon kuin kireä.
Et voi siis sanoa: "Hän on tanssissa pidemmälle ehtinyt. Ota hänestä mallia. niin opit." vaan vain "Hän on tanssissa omantyylisesi. Ehkä opit häneltä. Mutta älä tuolta kopoi kuin korkeintaan kokeeksi vain, sillä hän rakentaa taitonsa eri pohjalle."