tiistai 26. syyskuuta 2017

Ihan muusta: kuoleman tanssi

Täällä Savonlinnan Nätkin kaupunginosassa on vaikuttanut olevan paljon murhia mutta jotenkin leppoisa ilmapiiri, mummolamainen. Muutaman vuoden olen jo asunut.
Äsken kun katsoin ikkunasta viereisen kerrostalon viereiselle siolle nurmikentälle, niin siellä kulki mustiin puettu kai tyttä lyhyessä leveässä vaatteiden päällä olevassa hameessa, kuin hoiperrelleen, katkonaisesti, makaaberisti, mustanpuhuvalla tavalla, pari tai muutama askel ja sitten suunnanvaihdos tai kiemurrellen, tuli mieleen sanat "kuoleman tanssi", en ole sellaista ennen nähnyt mutta kai se on jokin, mikä pitäisi tietää. Sitten kyykistyi kuin olisi löytänyt jotain, jäi siihen kyykkyyn pitkäksi aikaa heiniä katsellen ja riensi kerrostalon rapulle kuin alkuasukaslapsi. Tuli mieleen, että oliko lapsi nähnyt juuri jonkin pahan, kenties haitilaisent yylisen naisen, surmaavan jonkun, niin että oli tuntenut sellaisten pahojen vallan tulleen elämänympyröihinsä.
Mutta sittent uli pihalle vanha nainen ja lihava mies, jotka aina ulkoiluttavatkissaansa pihalla, ja mietyin, oliko lapsi turvannut noihin vanhuksiin jossakin elämänsä kovin vaikeassa suuntaa vailla olevassa tilanteessa. Ja niin oli kenties tullut vieraan vanhuksen ja aivan nuoren aivan oudoissa oloissa olevan tyylien vuorovaikutuksesta, että kulkee johonkin päin, muttei osaa siitä sitten ja taas yrittää johonkiun.
Ei ollut sen oloinen kuin olisi joutunut pahan riivaamaksi, vaan kuin olisi nähnyt jotakin, mitä ei osaa käsitellä, ennestään tuntemattomia ilmiöitä.

Eihän tämä tanssia ole, mutta jokin kai elekielisen ymmärryksen kautta lähestyttävä lapsen tai kokemattoman tai liian kapean elämänkokemuksen omaavan elämäntilanne.

Kuolemaan liittyviä ajatelmiani http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi

* * *
29.9.2017 (oikeastaan vähän jo seuraavan päivän puolella)
Toisenlainen,joidenkin tanssiksi kutsuma kuvio, jonka yksi tavoite tai joka onnistuessaan voi olla kuolemaan liittyvä, on pyydystäminen, kenties murhan aikein. Eli tää tuli nyt tähän sun lähelle, ja tuosta tulee nuo, ja odotetaan, kun tuohon vielä tulee tuo yks, niin pääseksä siitä vai saatiinks me sut? Me aateltiin murhata sut tähän.  Mutta se on kai lähinnä, jos ihminen ei ole ihan täydessä toimintakyvyssään vaan vakka ontuu, mies jättää, on lääkkeissä tms. Kuviotanssina sitä jotkut pitävät, mutta eihän se ole tanssia vaan saalistamista tai sosiaalista mobbaamista, murhan mahdollisuuksien tunnustelua.
Sellaisestahan voi ihan vain kävellä pois, jos se on tansseissa tms, mutta yksinäisellä paikalla on tietenkin vaarallisempaa tai jollei väki katsele ympärilleen, ole auttavaista tms. Kun toimii tavalliseen tapaan, esim. huomioonottaen, että moinen vanoaminen on epäystävällinen ja sopimaton teko ja niin siihen voi jotenkin reagoida esim. väistämällä tai ottamalla etäisyyttä, niin kaikki yleensä pelaa kuten tavallisesti, esim. ovesta pääsee hyvin kulkemaan ja katu on tavallisia kulkijoita varten.

*

Kuolevan en olettaisi tanssivan. Mutta toisaalta jotkin tekemiset voivat jäädä puutteellisiksi joko siksi, että on epäkunnossa, vähäenergiainen tai miettii muita asioita. Onko jonkun mielestä liike ilman käytännön toimivuutta tanssi? Tai toistetut aieliikkeet?

*

Murhaajan voi olettaa tanssivan, jos se on hänen tapansa näytellä: on olevinaan jotakin, mitä ei ole,ja petaa niin murhamahdollisuuksia tai kiinnijäämisen välttämistä. Se on kai "Mitä tää nyt on olevinaan?"-tyyppisen vastauksen yleensä saava teko.

*

Lpasia voi kiinnostaa leikkiä intiaania tms myös näiden taistelukaliiberin osalta.

Lasta voi kiinnostaa matkia murhaajaa ja leikkiä murhaavansa jonkun ja harjoitella omasta puolestaan niin murhaamista.

Murhattu on eloton ja niin tuskin tanssin aiheeksi mahdollinen, mutta porukan elämä, josta joku kuoli tai murhattiin, kai käy hyvin tanssin aiheeksi jollekin siinä elävälle, että tällasta meininkiä tässä nyt, tms.

Taistelulaji voi olla tanssimainen, liikunnallisuus voi olla tanssimaista, jos se on tunteidenmukaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti