torstai 13. tammikuuta 2011

Tanssin alkumuoto on elämän ydin yhä vieläkin

Tanssi on mun mielestä elämän keskeisin asia tai jotakin sinne päin, jonkinlainen ydin, jonka ympärillä kaikki elämässä pyörii. Elää, kokea, liikkua, ilmaista, tuntea, reagoida, havaita, ymmärtää, tehdä, tavoitella jotakin... Kaikki tuo on fyysistä, jonkinlaista elämän, olemassaolon tanssia, jossa ei ole mitään kaavoja vaan joka on olemisen tarkkaa ilmaisua, sen tarkka vääjäämätön vastine liikekielellä. Jotenkin kaikki punoutuu yhteen juuri kropan kautta, mielentilan ja intentioiden keholliseen puoleen sidoksissa. En miellä, että siitä erillistä olemassaoloa olisi, on vain tanssi ja muu on kukkuluuruuta. Mutta tietenkin on niin, että jos on jokin toisenlainen
tanssikäsitys, niin sittenhän se ei pidä paikkaansa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti